Fiktion Velikulta

† 1. marraskuuta 2014

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori
väri, säkäkorkeus	sysirautias, 156 cm
syntynyt	08.01.2012, 21-vuotias (3v. 08.04.2012)
osaaminen	ko: Helppo B, re: 65 cm, Noviisi valjakkoajo
rekisterinumero	VH12-018-0075
kasvattaja	Milja, Fiktio (VRL-00692, FIKT1457)
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692, FIKT1457)
saavutukset	KTK-III, KRJ-I, SLA-II, YLA2

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © ei halua nimeään mainittavan

Kasvattimme Veikka on hyvin pelokas ja säikky, tämän se on perinyt puhtaasti emältään. Veikkan kanssa on tärkeää puhella rauhoittavaan tyyliin ja välttää äkkiliikkeitä. Vaikka pohjimmiltaan ori on kiltti, se säikähtäessään voi yrittää tulla päälle, jos ei pääse pakenemaan jotain muuta kautta. Muuten se ei tee pahaa kenellekkään millään tapaa ja niihin muutamiin ihmisiin, joihin sen on luonut täydellisen luottamussiteen, se jopa saattaa ummistaa silmänsä pitkän harjaustuokion aikana. Koskaan sitä ei kannata laittaa kiinni, se saa todella helposti vetopaniikkeja, että on turvallisempaa hoitaa ori vaikka niin, että sillä on naru kaulalla. Veikka on kuitenkin sen verran arvaamaton, että sen taluttamisessa tarvitaan paljon varovaisuutta, säikähtäessään ori tulee surutta päälle jos sattuu olemaan edessä sen pyrkiessä pelon kohdetta mahdollisimman nopeasti karkuun.

Kun Veikka tuntee ratsastajansa ja ei joudu olemaan yksin maneesissa/kentällä ja muutenkin olosuhteet ovat rauhalliset, on Veikka mukava ja yhteistyönhaluinen hevonen, joka on myöskin hyvin herkkä ja nöyrä. Veikka on isoliikkeinen ori joka kuuntelee ratsastajaansa todella herkästi. Sen kanssa ei voi ikinä treenata samaa tehtävää yhteen putkeen, sillä se lähtee ennakoimaan. Ori myös oppii kouluradat hyvin nopeasti, joten monia kisoja ei kannata mennä peräjälkeen missä on sama rata, vaihtelevuus on siis orin kanssa hyvin tärkeää. Veikkaa ei pahemin hypytetä, se on tyhmänrohkea ja lähtee poikkeuksetta hyppyihin liian ajoissa ja puomit rämisevät. Apupuomitkaan eivät auta koska Veikka lähtee hyppyyn jo niiden kohdalla, joten hyppy on sitten vaarallinen niin ratsastajalle kuin hevosellekin. Maastoon voi lähteä kävelemään jos saadaan kaveri turvaksi mukaan.

Veikka on hyvä kuljettaa, eikä lastaamisessakaan ole ongelmia. Joskus Veikka tulee aika vauhdikkaasti ulos, mutta kun säilyttää varovaisuuden mitä Veikan kanssa yleensäkin ei ongelmia synny. Veikka on normaali säikky itsensä aina mennään sitten mihin tahansa. Sitä kuitenkin tuntuu jonkun verran rauhoittavan muut hevoset ympärillä, kisoissakun harvemmin joutuu yksin jäämään. Jos kisasuorituksen joutuu suorittamaan yksin maneesissa, kannattaa miettiä onko starttia edes järkevää lähteä suorittamaan, siitä kun ei mitään tule. Mutta tosiaan, jos kavereita on näköpiirissä, ei kilpailusuoritukset poikkea kotisuorituksista juurikaan. Veikka vaatii hieman aikaa kisoissa rentoutumisen eteen, joten verryttelyyn kannattaa käyttää hyvin aikaa.

• Kantakirjauslausunnot 20. huhtikuuta 2012:
  

  - Raskas pää, lihasköyhä kaula. Hyvä lavan seutu, hyvä säkä. Lyhyt satulansija, pyöreä ja lyhyt takaosa. Sapeliset ja hieman pihtisiltä näyttävät etujalat.
  - Hyvä ratsutyyppi, takakorkea, vennot vuohiset, alakaulaa.
  R-suunta, pisteet: 16 p. + 15 p. + 16 p. + 16 p. = 63 p.

• KRJ-I-palkittu 15. lokakuuta 2014: 7,3 p. (7+7+8) + 40 p. + 25 p. + 20 p. + 10,5 p. + 0 p. = 102,8 p.
• SLA-II-palkittu 20. lokakuuta 2014: 11 p. + 20 p. + 25 p. + 21 p. + 8 p. = 85 p.
  

  1. Hyvät tyypit ja leimat (3p.)
  2. Pää eva, alakaulainen kaula. Erottumaton säkä (3p.)
  3. Jyrkähköt lavat, takakorkea sekä lyhytrunkoinen. (3p.)
  4. Ok jalka-asennot, kaviot eva (2p.)

• YLA2-palkittu 30. lokakuuta 2014: 25 p. (17+8) - 33 p. (21+12) - 17 p. - 13 p. - 7 p. = 95 p.

Sukuselvitys

isälinja - Kultimo     emälinja - Syksyn Saana

iii. Aikamieli on tehnyt merkittävän uran siitosorina, jonka menestykseen vaikutti hieno kilpaura kouluratsastuksen parissa. Aikamieli tunnetaan rauhallisena orina, jota voi lähestyä minkäkokoinen ihminen tahansa. Kultimo on kuin kopio isästään. Tumma ja kookas rautias herätti mielenkiintoa myös näyttelykehissä, mutta ei menestynyt sillä saralla merkittävästi. Aikamielen jälkeläiset ovat lähes poikkeuksetta menestyneet hienosti kouluratsastuksessa ja perineet isänsä liikkeiden lisäksi myös hitusen nöyrää luonnetta. Nykyään Aikamieli viettää jo eläkepäiviä niin kilparadoilta kuin siitoksestakin, mutta ei ole menettänyt mainettaan hienona suomenhevosena. © Cery

iie. Rekiina on pieneksi tammaksi aika jytky rakenteeltaan, mutta taipuu kouluradan kiemuroihin uskomattoman hienosti ja onkin voittanut useita kilpailuja. Menestys on kuitenkin jäänyt helpolle tasolle, vaikka vaativien luokkien ohjelman tamma taitaa. Sen rahkeet eivät silti ihan riitä, mutta on ollut ylpeydenaihe omistajalleen ja kasvattajalleen kaikesta huolimatta. Rekiina on luonteeltaan rauhallinen tuumailija, jonka usein tapaa haaveilemasta aidan reunalta. Tamma tulee toimeen kaikkien kaksi- ja nelijalkaisten kanssa eikä koe tarvetta pomottaa ketään. Rekiinaa voisi siis kuvailla kaikinpuolin onnelliseksi ja tasapainoiseksi hevoseksi. Kilpauraa tamma jatkaa edelleen. © Cery

iei. Väkevä Hannu on suurella egolla varustettu ori. Tämä tummanruunikko katseenvangitsija on Satumaan suomenhevostilan ylpeys. Luonteeltaan ori on tulinen siinä missä Tyttikin. Sähäkästä luonteestaan huolimatta Hannu on hienoliikkeinen kouluratsu, jonka menestyksekäs ura on tuonut sille useita ruusukkeita ja pokaaleja lajin parissa. Suomen lisäksi ori on vieraillut myös ruotsalaisilla kouluradoilla tuoden muutaman sinikeltaisen ruusukkeen kotitallilleen. Jalostukseen Hannua ei ole vielä käytetty yhtä jalostuskautta enempää, mutta upea rakenne ja hienot liikkeet varmasti ovat kysyttyjä vielä seuraavilla jalostuskausilla. © robert

iee. Kulomusta Keijukaiskumpu, on myös Satumaan suomenhevostilan omistuksessa. Tammalla on kerrassaan upea, kouluratsastuksessa paljolti vaikuttanut sukutaulu hienoilla nimillä varustettuna. Keijulla itsellään ei ole paljoakaan vielä kilpailtu, mutta se on menestynyt näyttelyissä erittäin hyvin. Tytti on sen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa varsa, ja vasta Tytin jälkeen aloitettiin kouluratsastuksessa kilpaileminen. Tamma onkin sijoittunut useaan otteeseen kärkisijoille! © robert

eii. Konsta kilpaili hyvin satunnaisesti koulu- ja esteratsastuksen parissa. Se menestyi kuitenkin hyvin vähäisestä kisamäärästä huolimatta. Luonteeltaan hyvin touhukas ja näinollen herkästi onnettomuuksille altistuva ori ehti astua vain viisi tammaa ennen kuin loukkasi itsensä sen verran pahasti, ettei lopettamista parempaa vaihtoehtoa ollut. Astutetuista tammoista vain kaksi tulivat tiineiksi; toinen varsoi orivarsan ja toinen tamman.

eie. Konstin vanhemmista Priima oli se, jota tavattiin useammin kilparadoilla. Kansallisellakin tasolla menestynyt tamma oli monien ihailema, olihan sillä mitä miellyttävin luonne. Suvultaan melko harvinainen, mutta menestyneitä hevosia sieltäkin löytyi. Tamma päätettiin astuttaa vain harvinaisempia sukuja omaavilla oreilla ja siksi Konsta olikin yksi mainio vaihtoehto. Priima astutettiin tämän jälkeen vielä kahdella muulla oriilla, joista se varsoi kaksi tammavarsaa. Tamma menehtyi 21 vuoden iässä.

eei. Riemuvoitto on liinaharjainen raudikko ori. Sen harja ja häntä ovat pitkät ja tuuheat; niistä moni olisi kateellinen. Tämä 155cm korkea suomalaismies on kilpaillut menestyksekkäästi kansallisen tason kouluratsastuskilpailuissa. Kisauransa loppumetreillä se pääsi kilpailemaan jopa vaativan B:n luokissa. Nykyään tämä Riemuksi kutsuttu ori toimii siitosorina ja onkin varsin suosittu kilpailumenestyksensä ansiosta. Useimmat jälkeläiset ovatkin perineet sen upeat, ilmavat liikkeet ja lisäksi rauhallisen luonteen. Riemu on luonteeltaan juuri tyypillinen suomenhevonen; se ei ota asioista turhaa stressiä.

eee. Syystuuli on kaunis punarautias rouva. Säkäkorkeutta löytyy 154 senttiä ja taitoa löytyy niin kouluun, kuin esteillekin. Koulussa tamma on kilpaillut helppo A-luokissa ja esteillä vajaan metrin luokissa. Tamma ei luovuta koskaan, vaan jaksaa painaa lähes täysillä tehoilla loppuun asti. Joskus tuntuukin, että sillä on piilossa pieniä energiavarastoja, josta se väsyessään nappaa annoksen. Se on varsonut kahdesti ja on edelleen aktiivisessa kilpailukäytössä, sillä rouvalla on ikää 10 vuotta.

Jälkeläiset

⟩ 9 kpl: 4 oria, 5 tammaa

Kilpailutulokset

⟩   51 KRJ-sijoitusta, 45 VVJ-sijoitusta, 5 VSHK/VSR-sijoitusta, 4 Cup-sijoitusta

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

04.10.2014 - Päiväkirjamerkintä

Veikka on ilmoitettu tänään vihdoinkin Kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun. Onhan sitä hetkeä jo odotettukin. Siellä ovat käyneet sen vanhemmat ja isovanhemmat emän emää lukuunottamatta arvosteltavana. Isän isä ja isän emä ovat palkittu II-palkinnolla ja muut I-palkinnolla. Veikalle lähdetään tavoittelemaan ensimmäistä palkintoa, vaikkakin toinenkin olisi sille jo hieno saavutus. Mutta koska vanhemmat ovat ykköspalkittuja, olisi Veikasta itsestäänkin hienoa saada sellainen.

Veikkahan on kilpaillut myös valjakkoajossa. Sen lajin laatuarvosteluun emme kuitenkaan ole menossa, koska tässä alkaa jo aika käymään vähiin, onhan orilla jo ikää kaksikymmentä vuotta. Orin kaksi jälkeläistä on kisannut lajissa, joten ne ainakin hyötyvät isänsä kilpailutaustasta, mikäli joskus laatuarvosteluun päätyvät ja mielelläni ne siellä näkisinkin.

02.05.2014 - Päiväkirjamerkintä

Otin tänään lähikontaktia maapintaan, kun päätin olla uhkarohkea ja lähteä maastoon Veikan kanssa ihan kahdestaan. Alkumatka meni ihan ongelmitta ja ehdin jo toivoa, että saisin kerrankin nauttia rauhallisesta maastoretkestä tämän orin kanssa. Mutta ihan turha toivo. Minulla ei ole hajuakaan mitä se näki tai mitä siinä tilanteessa oikeastaan kävi, mutta löysin itseni maistelemasta hiekkaa. Yritin siinä tutkiskella vähän ympäristöä, mutta aihetta orin säikkymiselle en löytänyt. Yllättävää tilanteessa oli kuitenkin se, että Veikka ei ollu livistänyt paikalta, vaikka yleensä sillä on tapana tehdä niin. Ihan ensiyrittämällä en päässyt takaisin orin selkään, mutta kun vihdoin pääsin, lähdimme taas jatkamaan matkaan. Matka jatkui taas rauhallisissa merkeissä takaisin tallille asti. Aivan kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

30.07.2013 - Päiväkirjamerkintä

Tänään otimme osaa Valjakkoajojaoksen järjestämään Cup-kilpailuun. Se järjestettiin tällä kertaa Konkkaronkka-nimisellä tallilla, jota luotsaa Miia Maria. Osallistuimme Veikan kanssa noviisien yhdistettyyn pariluokkaan, jossa sillä oli parina oma isukki. Kisauran alkuaikoina Veikka kilpaili paljonkin pariluokissa, mutta loppua kohden ne vähenivät. Tänään se pääsi siis pitkästä aikaa kaverin kanssa suorittamaan ratoja.

Luokassa starttasi meidät mukaan luettuna yhteensä 48 valjakkoa. Muistaakseni ainakin 18 oli suomenhevosvaljakoita. Ennen ensimmäistä koetta Veikka oli kamalan hermostunut ja mietin hiljaa mielessäni tulisiko tästä yhtään mitään. Isäpapan seura sai kuitenkin orin viimein radalle päästessä Veikan jotakuinkin rauhallisemmaksi ja siitä kaikki lähti menemään vain entistä paremmin. Lopulta jolkottelimme palkintojenjakoon noutamaan sinivalkoisen ruusukkeen, jota en todellakaan vielä aamulla osannut odottaa.

20.04.2012 - Päiväkirjamerkintä

Suomenhevoskantakirja järjesti tänään ylimääräisen kantakirjaustilaisuuden huhtikuulle. Lastasin traileriin omat kasvattimme Veikan ja Valkian. Kummallekaan ei ollut odotettavissa III-palkintoa parempaa palkintoa, mutta olihan sekin jotain, joten miksi jättää tilaisuus käyttämättä. Tuomareina toimivat tällä kertaa Shonna, Jessika, Ram ja Peppi S., jotka antoivat Veikalle pisterivin, jossa oli kolme kuuttatoista ja yksi viisitoista. Yhteensä se sai siis 63 pistettä, joka oikeutti juuri siihen ounastelemaani kolmanteen palkintoon. Lausunnoissa kehuttiin hyvää lavan seutua ja säkää ja orilla oli myös hyvä ratsutyyppi. Muita kommentteja olivat muun muassa raskas pää ja lihasköyhä kaula, sekä sapeliset ja hieman pihtisiltä näyttävät etujalat. Ihan hyvillä mielin lähdimme kotiin kahden uuden III-palkinnolle kantakirjatun hevosen kanssa.